Täältä tullaan, vapaus!

Välipäivitys

Noniin noniin ja tuota tuota. Eihän tässä muuta voi sanoa, kuin että peijakas sentään! Nyt on siis viimeisetkin kirjoitukset pulkassa ja pulkka työnnetty mäeltä alas. Kaikki koulukirjatkin lähtivät jo rivakasti myyntiin, ja jopa koulun kaapin avaimen sain palautetuksi. Tämä kaikki siis tarkoittaa juurikin sitä, että kouluun ei enää ole asiaa, ellei aivan välttämättä sinne halua. Koulun kuntosalikortin tosin ovelasti vielä säilytin, jos vaikka mieli tekee lähteä vähän bodailemaan.

Lukio on siitä perin merkillinen laitos, että se loppuu periaatteessa kolme kertaa. Koulun loppu vol. 1 tapahtuu, kun penkkarit ovat ohi, eikä näin ollen yhtäkään varsinaista koulupäivää ole enää jäljellä. Toisen kerran koulu loppuu ylioppilaskirjoitusten päättymiseen, mikä minun osaltani tapahtui eilen. Aivan vihoviimeinen ja virallinen lopetus on tänä vuonna lauantaina 2. kesäkuuta, jolloin kouraan saadaan kaikki paperit ja kaiken lisäksi päähän painetaan niin vietävän komea päähine. Silloin järjestetään myös pikkuiset juhlat, tervetuloa vaan! Nyt kuitenkin edessä vapaus. Fuck the school ja niin edelleen.

Blogini alkusanoissa uhkasin kovasti, että saatan lopettaa kirjoittamisen yo-tutkintoni jälkeen. Äidinkieli meni varsin hyvin, joten ei tämä tarinointi ainakaan täysin hukkaan ole mennyt. Tässä vaiheessa voin kuitenkin sanoa, että peijakkaan blogin päivät eivät vielä toistaiseksi ole luetut, tekstiä tulee vielä jatkossakin. Sen verran positiivista palautetta tästä olen saanut, että olisi suorastaan rikollista viedä ihmisiltä tarinoiden lukemisen ilo. Lukijoita on tullut monin verroin odotettua enemmän ja tästä olen tietysti kiitollinen. Mukavaa että jutut kelpaavat. Palautetta otan aina mielelläni vastaan ja kommentoikaa vain rohkeasti, jos siltä tuntuu.

Näissä tunnelmissa aloittelen siis lomailemisen. Täytyy kuitenkin todeta, että vapaus jää tällä kertaa varsin lyhyeksi, sillä parin viikon päästä on jo kiiruhdettava paiskimaan töitä. Siitä enemmän myöhemmin.