Menomatka sujui varsin uneliaasti. Laivamme Vinking Line XPRS lähtisi Helsingistä klo 11.30, joten aikaa matkaan oli hyvin, ja perilläkin olimme meidät tuntien ihme kyllä ajoissa. Laivalle pääsy aiheutti heti rennon ja innostuneen fiiliksen, ja suuntasimmekin samantien nauttimaan janoomme tuopilliset kylmää olutta. Laivaan tutustuttuamme huomasimmen sen olevan hyvin pieni ja sisältävän niukasti viihdykettä. Loppumatkasta tyylsyys alkoi jo pikkuhiljaa hiipiä selkämme taakse, ja päädyimme tappamaan aikaa syytämällä kolikoita kehnonoloisiin peliautomaatteihin, jonne ne sitten valitettavasti jäivätkin.
Kaksi ja puolituntisen matkan jälkeen maihin päästyämme ryntäsimme heti kaupungille. Siellä tapasimme kaverini tyttöystävän, joka sattui olemaan Tallinnassa samaan aikaan, ja lähdimme hänen kanssaan etsimään tyydytystä suureen nälkäämme. Löysimme pienen viihtyisän ravintolan kaupungin vanhasta osasta, ja ruokakin osoittautui erinomaiseksi. Syötyämme kiirehdimme matkamme pääkohteeseen, jo legendaksi muodostuneeseen Super Alkoon, tuohon janoisten paratiisiin, joka taitaakin olla yksi suurimmista turistikohteista Tallinnassa.
Voi veljet. Kyllähän sitä pieneltä pojalta loksahti suu auki. Suurta varastohallia muistuttanut paikka oli aivan valtava ja jokaista nurkkaa myöten täynnä erilasia juomia. Koeta siinä nyt sitten jotakin ostaa, kun et osaa päättää mitään. Valikoima oli suunnaton ja hinnat erittäin alhaisia. Esimerkiksi laatikollinen olutta maksoi vaivaiset 12 euroa. Tämä kaikki laittoi todellakin nupin sekaisin. Etsittyäni tuliasviinit porukoilleni siirryin omaan ostoslistaani, ja kärryt alkoivatki täyttyä varsin nopeasti. Kiirekin alkoi tulla, mutta lopulta selvisimme ulos asti.
Tavaraa kaupassa oli aivan käsittämätön määrä |
Suomeen päästyämme pelkäsimme kovasti joutuvamme tullin kynsiin, sillä emme halunneet matkaamme enää ongelmia. Onneksemme tulli ei ollutkaan auki, ja pääsimme ajamaan pois satamasta varsin nopeasti, jonka jälkeen ajatuksemme kääntyivät taas kerran ruokaan. Ajoimme Lahteen asti, missä huomasimme, että McDonalds oli siirtynyt jo yöaikaan, vaikka kello oli vasta hieman yli kymmenen. Tästä pöyristyneenä suuntasimme torin grillille, mikä osoittautuikin huomattavasti paremmaksi ja halvemmaksi vaihtoehdoksi. Kotosalle pääsimme noin kahden aikoihin yöllä, jolloi väsymys painoi jo kovasti harteita, ja itse suuntasinkin samantien kiskomaan unta palloon.
Reissu oli kaikenkaikkiaan hyvin onnistunut ja suuremmilta ongelmiltakin vältyimme erinomaisesti. Tulemme varmasti suorittamaan vastaavia retkiä tulevaisuudessa, sillä onhan reissaaminen varsin mukavaa, ja mikäli siihen sisältyy halpaa alkoholijuomaa, on hyöty kaksinkertainen. Lisäksi matka oli varsin edullinen: Matkakustannukset, joihin lasken risteilyn lisäksi oman osani polttoaineista ja koko päivän ruokailut, olivat omalta osaltani noin 60 euroa. Matka oli todellakin hintansa väärti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti